Tapahtui
vuonna 2014: Joukko meitä virtolaisia valtuutettuja alkoi huolestua
kaupunkimme terveydenhuollon tilasta. Olimme huolissamme
terveyskeskuksen johtajuusongelmista ja jatkuvasti lisätalousarvioita
vaativasta perusturvaosastosta. Naapurikunnissa oli päätetty tehdä
sopimuksia, yksityisen toimijan kanssa (Pihlajalinna), tuolloin mekin
ajattelimme, että isolla alan firmalla olisi osaamista ja johtamisen
ammattitaitoa. Lisäksi ajatuksena oli, että kun teemme pitkän
sopimuksen jonkun firman kanssa, saamme pitää valtion
sotejärjestelyistä huolimatta langat omissa käsissämme.
Rahansäästökin oli yhtenä motiivina asiassa. Niinpä me teimmekin
valtuustolle useita kertoja esityksiä, että tekisimme myös
selvityksen koko Virtain (ja Ruoveden) sosiaali- ja terveydenhuollon
yksityistämisestä yhtenä pakettina.
No
selvityksiähän saimme, nimittäin ihan kaupungin viranhaltijoiden
toimesta (kaupunginjohtaja) oli tehty powerpoint -esityksiä, joissa
osoitettiin, että ei missään nimessä kannata tehdä sopimusta
yksityisen kanssa. Me emme siltikään luovuttaneet, aina vaan otimme
asian esille sekä hallituksessa ja valtuustossa. Useamman kerran
äänestimme asiasta, ja joka kerta hävisimme. Lopulta alkoi
vastustajien (Kepu) leirissäkin tapahtua, siellä oli keksitty
”loistava” idea, nimittäin Keiturin Sote, kaupungin oma yhtiö.
Vielä
viimeisen kerran äänestimme asiasta valtuustossa alkuvuodesta 2015,
hallituksen pohjaesityksenä oli siis tuottaa kaupungin sosiaali- ja
terveyspalvelut kaupungin omistaman osakeyhtiön toimintana.
Vastaesityksessä valtuutettu Vehmas ehdotti vielä viimeisenä
oljenkortena, että Virtain kaupunki olisi liittynyt Pihlajalinnan
hoitamaan Parkanon yhteistoiminta-alueeseen. Tämänkin äänestyksen
hävisimme (Ala-Kaarre, Helin, Majanen, Mäkinen, Mäntyharju,
Palmroth, Saarinen Risto, Saloranta, Suomela ja Tikkasen varajäsenenä
Kolkkinen) Yksi kepulainen ja yksi demari siis lipesivät
puolueidensa rintamasta, ja rohkeina äänestivät meidän kanssamme
yksityiseen yhtiöön menemistä.
Eihän se yksityistäminenkään toki välttämättä mikään autuus olisi ollut, mutta aivan varmasti asiat olisivat paremmalla tolalla nyt. Uskon vakaasti, että olisi löytynyt ammattitaitoa johtamiseen, olisi palkattu kunnon johtaja terveyskeskukseen eikä olisi ajettu lääkäreitä pois suututtamalla heitä huonolla johtamisella.
Eihän se yksityistäminenkään toki välttämättä mikään autuus olisi ollut, mutta aivan varmasti asiat olisivat paremmalla tolalla nyt. Uskon vakaasti, että olisi löytynyt ammattitaitoa johtamiseen, olisi palkattu kunnon johtaja terveyskeskukseen eikä olisi ajettu lääkäreitä pois suututtamalla heitä huonolla johtamisella.
Yksityistämisen
vastustajat omien sanojensa mukaan vastustivat sitä siksi, että
tuolloin yksityiselle firmalle olisi pitänyt antaa 51% yhteisen
perustettavan yhtiön osakkeista, olivat huolissaan päätösvallan
luisumisesta pois kaupungilta. Nykyisen tilanteen valossa tuo huoli
tuntuu lähinnä höphöpöjutulta. Ensinnäkin nythän päätösvalta
on luisunut pois kaupungilta, päätösvalta on vain pienen piirin
hallussa, Keiturin Sotesta eivät kaupunginvaltuusto ja -hallitus saa
enää juuri minkäänlaista tietoa. Kaikesta on tullut salaista
tietoa, jos joku joskus kysyy esimerkiksi hallituksen kokouksessa
yhtiön asioista, tulee heti siloteltu esitelmä siitä kuinka menee
hyvin ja ennen meni paljon huonommin ja ”en tunnista ongelmaa”
-kommentti.
En
usko, että Keskustapuolueessakaan sentään pahuuttaan olisi ideoitu
kyseinen yhtiö, kyllä heillä varmasti oli hyvä tarkoitus (ainakin
niin toivon). Ajatuksena säilyttää lähipalvelut lähellä,
turvata työpaikkoja ja säilyttää paikallisuus. Näin ei vaan
käynyt, maakunta astuu ohjaimiin pikapuoliin, ja iso joukko
työntekijöitä kuten myös koko Keiturin Sote Oy tulee siirtymään
maakunnalle, ilmaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti