Nykyaikainen oppimisympäristö ja yhtenäiskoulumalli

Nykyaikainen oppimisympäristö ja yhtenäiskoulumalli ovat asioita, jotka ovat vilahdelleet koulukeskustelussa tiheästi. Mutta mitä ne sitten oikein käytännössä tarkoittavat? Se ei suinkaan ole selvää kaikille kuntalaisille tai kaikille lasten vanhemmille, se ei ole selvää juuri kenellekään kaupungin viranhaltijalle eikä suurimmalle osalle luottamushenkilöistä. Se ei ole täysin selvää nykyisille rehtoreille eikä edes kovinkaan monelle opettajalle. Opettajat tosin ovat parhaillaan ottamassa käyttöön uutta opetussuunnitelmaa ja kehittelevät sen mukaisia toiminta- ja opetustapoja. Sen myötä heille varmasti vähitellen aukenee nykyaikaisen oppimisympäristön käsite. Itselleni jonkinlaista valaistumista asian suhteen tapahtui koulukierroksellamme kevättalvella, kuin myös yhtenäiskoulumallin suhteen. Termejä on mahdoton avata kovin lyhyesti, mutta tuon esiin tässä muutamia esimerkkejä ja omia käsityksiäni.

Nykyaikainen oppimisympäristö 

 

Nykyaikaisella oppimisympäristöllä voitaisiin tarkoittaa vaikkapa Ikaalisten uutta koulua. Lueskelin mökkilomallani Jämijärvellä Ikaalisten kesä 2017 -lehteä. Siinä oli myös esittely uudesta koulurakennuksesta, jonka oli kirjoittanut Ikaalisten sivistysjohtaja Kari Tolonen:

(Juttu jatkuu kuvien jälkeen)

Ikaalisissa on tehty täysin uudenlaiset tilat opetukseen, luokkahuoneen koko on yli kaksinkertainen perinteiseen luokkatilaan verrattuna. Siellä isossa luokkatilassa opettajat, erityisopettajat ja koulunkäynninohjaajat toimivat yhteistyötiimeinä. Tilassa varmaankin on yhtä aikaa ainakin kaksi luokkaa, esim. 1A ja 1B, miksei kolmekin, jos oppilasmäärä sen sallii. Sama oli mahdollistettu tilojen puolesta sekä Hämeenkyrössä että Urjalassa.

Tällaisella ratkaisumallilla mahdollistetaan jokaisen oppiminen ja se, että oppilas saa riittävästi oikeantasoista tukea kaikilla oppitunneilla. Erityisopettaja voi kulkea oppilaan luota toisen luo, tai jos oppilaat on jaettu ryhmiin, hän voi olla siinä ryhmässä, jossa eniten tarvitaan erityistä tukea. Samoin koulunkäynninohjaajat voivat kierrellä oppilaiden joukossa, ja näin myös opettajalle jää aikaa oppilaiden oppimisen tukemiseen. Kerron myöhemmin lisää uuden opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja opettajan toimimisesta oppimisen ohjaajana.

Yhtenäiskoulumalli

 

Virroille on siis päätetty rakentaa yhtenäiskoulu. Kuten jo aiemmin kirjoitin hankesuunnitelmasta, siinä vaikuttaa tällä hetkellä olevan kaksi erillistä koulua samojen seinien sisällä. No kyseessä on toki vasta hankesuunnitelma, ja lopullinen suunnittelu vasta määrittää tarkemmin ratkaisuja. Mutta on tärkeää, että rakennuksen suunnittelu vahvistaa nykyaikaista oppimista, sillä ratkaisut nykyaikaisen oppimisympäristön luomiseksi nimittäin luovat myös yhtenäiskouluhenkeä. Myös se luo yhtenäiskouluhenkeä, jos kaikki luokkatilat sijaitsevat samassa rakennuksessa.

Yhtenäiskoulun hallinto voisi olla vaikka seuraavanlainen: Rehtori, joka vastaa tietyistä asioista ja apulaisrehtori, jonka kontolle on määritelty tietyt asiat. Ei kuitenkaan niin, että toiselle kuuluisivat  yläkoulun asiat ja toiselle alakoulun asiat, vaan niin, että molemmat toimisivat koko koulun rehtoreina. Samoin opettajien opetus; enää ei olisi pelkästään yläkoulun tai alakoulun opettajia, vaan kaikki voisivat tarvittaessa opettaa ainakin joitain tunteja kaikenikäisille. Aineenopettajathan ovat päteviä opettamaan omia aineitaan myös alakoululaisille ja nykyään melkein kaikilla valmistuvilla luokanopettajilla on kaksoispätevyys, eli heillä on jokin aine, jota voivat virallisten vaatimustenkin mukaan opettaa yläkoululaisille.Toki luokanopettajuudesta ei pidä eikä voi luopua, mutta kyllähän nykyäänkin luokanopettajat opettavat toisillekin luokille aineita, jotka ovat heidän vahvuusalueillaan.

Hallinnon ja opetuksen lisäksi on hyvin tärkeää luoda yhtenäinen toimintakulttuuri, järjestää koko koulun  yhteisiä tapahtumia tai ehkäpä tehdä eri luokka-asteiden välillä jonkinlaista yhteistoimintaa.

Paljon on näiden asioiden suhteen asenteiden varassa, välillä jopa tekee mieli viskata "hanskat naulaan", mutta onneksi sellaiset fiilikset ovat kohdallani hyvin tilapäisiä. Asetan paljon toiveita tulevalle suunnittelijalle, toivon, että hän olisi riittävän vahva tuomaan oman näkemyksensä uudenlaisen oppimisympäristön luomisesta välittämättä liikaa voimakasluonteisista viranhaltijoista, muutosvastarintaisista opettajista ja meistä niin kovin tietämättömistä luottamusmiehistä 😊

Virrat ansaitsee hyvän yhtenäiskoulun!